Ammatillinen minä verkossa - linkeistä liaanit profiiliisi

Mikä erottaa työminän, ammatillisen minän ja yksityisen minän verkossa? Tähän asti olen karkeasti ajatellut niin, että facebookissa olen yksityisenä minänä ja linkedinissä ja twitterissä ammatillisena minänä. Työminä on kuitenkin jo nyt rantautunut kaikkiin näihin edellä mainittuihin sosiaalisiin medioihin. Miten siis erotan minäni verkossa?

Tämän kirjoituksen kuva on otettu ilmaiseksi Flickr-palvelusta. Kuva: so-many-social-networks

Ammatillisen minän rakentaminen verkkoon

Tohtoriopintojen myötä olen alkanut pohtimaan oman ammatillisen minäni julkista rakentamista verkkoon. Tulevaisuudessani häämöttää ehkä viestinnän asiantuntijapalveluita tarjoava työminä, jota varten tarvitsen ammatillista julkista minää, joka tukisi tulevaa työminää. Olen jo niin pitkällä, että olen ajatellut tulevan yritykseni nimeä - mutta en niin pitkällä, että olisin jo aktiivisesti alkanut rakentamaan ammatillista minää verkkoon.

Nyt on siis aika suunnitella oman ammatillisen identiteetin vahvistamista julkisesti somessa. Käytössäni on kymmeniä ellei jopa satoja mahdollisuuksia identiteetin rakentamiseen. Nyt siis vain tartun toimeen. Helpommin sanottu kuin tehty.

Asiantuntijuus julkistuu verkossa

Mistä tiedän, teenkö tai valitsenko oikeita asioita verkossa. Seuraanko ja tägäänkö minun ammatilliseen identiteettiin sopivia blogeja, osaanko kirjoittaa omaa blogiani kiinnostavasti ja onko minulla rohkeutta kommentoida muiden aikaansaannoksia verkossa? Mitä jos yksi metsään mennyt kommenttini pilaa koko ammatillisen minäni?!

Arveluttavia asioita on paljon, mutta somessa esiintymisen positiiviset puolet peittoavat negatiiviset kuitenkin mennen tullen. Jos nimittäin haluat tänä päivänä tuoda esille ammatillista minääsi julkisesti, sinun on oltava verkossa, verkottuneena ja aktiivisena verkottumaan yhä uudelleen ja uusiin verkostoihin. Jos oma tutkimuksesi ei löydy verkosta, onko se olemassakaan?

 

Profiilista keskustelufoorumeihin ja twiittauksesta bloggaukseen

Miten siis lähden rakentamaan itselleni ammatillista julkista identiteettiä? Ensinnäkin minun on päivitettävä oma cv:ni linkedinissä; sinne on listattava kaikki osaamisalueeni ja pyydettävä entisten ja nykyisten kollegojen suosituksia näihin osaamisalueisiin. Sitten on osallistuttava oman ammatillisen minäni identiteettiä vahvistaviin keskustelufoorumeihin ja oltava niissä myös aktiivinen! Voihan sitä liittyä moneenkin ryhmään - niin kuin olen tehnyt nyt - ja ainut aktiivinen toimenpide on vain kommenttien poistaminen sähköpostista, jonne niitä tippuu kiitettävästi..

Twiitit ovat minulle vielä hieman hakusessa, ja niiden käyttöä onkin vielä suunniteltava. Twiitata kannattaa, kun on jossain kongressissa, esiintymässä, alan tapahtumassa tai lukee jonkin ajankohtaisen artikkelin, johon haluaa nopeasti ja lyhyesti kommentoida. Bloggausta ja blogikommentoiteja kannattaa tehdä ajatuksen ja ajan kanssa ollen ajan hermoilla. Kirjoittaessa on aina mietittävä, mikä on minun ammatillisen minäni tuoma lisäarvo!

Siis ei muuta ku mars matkaan ja verkkoon. Ammatillinen minäni on kohta julkista kamaa!


(moduuli III, tehtävä 10)

Omaa osaamista jakamaan!

Jaa-a. Mikäs onkaan sitä minun ydinosaamista ja ennen kaikkea onko se sellaista, mitä voisin jakaa muille verkossa?

Teen väitöstutkimusta aiheesta viestinnän esteet ja edistäjät julkisorganisaatioiden verkostoitumisessa. Koen vahvasti, että tutkimukseni pääteemat eli verkostoituminen, verkostoviestintä ja viestintä julkisorganisaatioiden verkostoissa ovat sellaisia, jotka kiinnostavat julkisorganisaatioita ja niiden edustajia sekä valtionhallintoa, joka linjaa aluekehittämisstrategiassaan vahvaa verkostoitumistarvetta koko Suomeen. Tutkimukseni ja sen tulokset ovat mielestäni siis kiinnostavia käytännön työelämälle. Entäpä sitten tieteellinen kiinnostavuus? Verkostojen tutkimus on ollut trendi jo jonkin aikaa, mutta verkostojen viestintään liittyvä tutkimus kaipaa edelleen lisukkeita, joita minä tutkimuksessani tulen tarjoamaan. Tutkimukseni tulee olemaan suomenkielinen monografia, joka vaikuttaa myös siihen, että kenelle tutkimukseen liittyvää osaamistani kannattaa jakaa verkossa.

Entäpä sitten muu osaamiseni? Olen tehnyt lukuisia viestintävalmennuksia, markkinointiviestinnän koulutuksia ja organisaatioviestintään liittyviä suunnitelmia ja strategioita. Voisinko jakaa näitä verkossa? Mitä hyötyä tästä minulle olisi? Ensinnäkin saisin varmasti palautetta - sekä positiivista että negatiivista. Erityisen kiinnostavana ajatuksena pidän sitä, että rakentaisin verkkoportfolion, jossa olisi esimerkkejä viestinnän osaamisestani. Erityinen vahvuuteni on esiintymistaito, joten minun kannattaisi myös tehdä itsestäni video esimerkiksi valmennus- tai esiintymistilanteessa. Oman osaamisen jakamisen hyöty näkyisi toivottavasti myös konkreettisina työtarjouksina!

Mitkä ovat osaamiseni jakamisen haitat sitten? Ensimmäinen, mikä tulee mieleen on se, että joku varastaa ideani ja kopioi materiaalini. Tämä on varmasti tyypillinen pelko minun ikäiselleni. Mutta kun opiskelen hieman lisää sosiaalisesta mediasta ja tekijänoikeuksista, niin luulenpa, että nämäkin pelot helpottavat!

Mitä sosiaalinen media on palvelujen tasolla?

 Tässä on sosiaalisen median palvelujen "kukkanen":

Mitkä tämän kukan terälehdistä tekevät minun osaamisesta hehkeämmän? Oman osaamisen markkinoinnin näkökulmasta tärkeimmät kategoriat lienevät:

• sisällöntuotanto (publish)
• sisältöjen jakaminen (share)
• keskustelu (discuss)
• verkostot (network)

Mitkä yllä olevista kategorioista jo tunnen? Lähdetään siitä liikkeelle siis. Tuttuja ovat sisällöntuotanto (blogger), verkostot (Linkedin, facebook), sisältöjen jakaminen (slideshare, youtube) ja sijainnin jakaminen (foursquare). Ammatillisessa mielessä olen hyödyntänyt verkostoista Linkediniä, jossa olen muutamien kuukausien aikana aktivoitunut ja päivittänyt muun muassa profiiliani ja kontaktoinut ihmisiä. Sisältöjä olen omassa työssäni jakanut youtuben ja slidesharen kautta. Mutta kuten listastani huomaa, olen vasta tutustunut murto-osaan sosiaalisen median palveluista. Vielä on matkaa jäljellä..

Tulevaisuudessa haluaisin erityisesti  kehittää käytännön osaamistani minulle tuntemattomissa sosiaalisen median palveluissa, erityisesti julkaisuissa ja sisällöntuottamisessa.

Tieteen viestintää sosiaalisissa medioissa

 

Millaisia ovat tieteelliset sosiaalisen median verkostot? Kuinka paljon niitä on, mitkä ovat minulle tärkeitä ja ennen kaikkea miten osallistun näihin verkostoihin? Googlasin ja etsin oman alani tieteellisiä sosiaalisen median verkostoja. Tähänkin verkkoon voi sotkeutua päiväkausiksi, mutta tärkeintä on tehdä valintoja ja rajauksia.

Valitsin esiteltäväksi neljä minua puhuttelevaa verkostoa: Social science space, MySciencework, ResearchGate ja Academia.edu.

Social science space tarjoaa paikan keskusteluun humanististen tieteiden edustajille. On tärkeää löytää oman tieteenlajinsa keskustelufoorumit, joten social science space sopii minun ammatilliseen profiiliini.

 

Academia.edu  on suosittu alusta ja sen päätavoite on antaa mahdollisuus nopeaan tieteellisten julkaisujen vaihtoon. Tämä media on erityisesti yliopisto-opiskelijoiden käytössä. Tohtoriopiskelijana tämä sivusto tarjoaa varmasti hyödyllistä benchmarkausmateriaalia.

ResearchGate on media, jota voidaan kutsua tieteentekijöiden facebookiksi. Tämä sivusto antaa tutkijoille mahdollisuuden luoda oma ammatillinen profiili. Sivustolla voi omaan profiiliin lisätä kontakteja, siellä voi seurata käyttäjien aktiviteetteja ja keskusteluryhmissä voi keskustella yhteisistä kiinnostuksen kohteista. Researchgate sopii aloittelevalle tieteentekijälle kuin nenä päähän. Tästä se oma ammatillisen profiilin luominen voi alkaa!

MySciencework on monitieteellinen media, josta löydän muun muassa itselleni olennaisia viestinnän tutkimusuutisia.

Yllä mainittuja verkostoja selaillessani pohdin, miten minä voin näitä verkostoja hyödyntää oman ammatillisen profiilin luomisessa ja vahvistamisessa?

Tärkeimmät oppimani asiat oman henkilöbrändini rakentamiseen:

1. Oma ammatillinen profiili kannattaa luoda tieteelliseen sosiaalisen median verkostoon, jos haluaa osallistua kansainväliseen tieteelliseen keskusteluun ja tuoda omaa asiantuntemusta esille.

2. Tohtoriopiskelijana monet asiat pohdituttavat omassa tutkimustyössä ja tieteellisistä keskusteluryhmistä saattaisi olla apua tutkimuksen eteenpäin viemisessä. Tutkimustyö ei saa olla yksinpuurtamista vaan tutkimustyö on verkostomaista yhteistyötä.

3. Omia tieteellisiä julkaisuja kannattaa jakaa, sillä sosiaalisen median kautta saadut kommentit ja palautteet ovat tutkijalle erittäin tärkeitä jatkotutkimusten ja kehittymisen kannalta.

Lähteet: http://blog.mysciencework.com/en/2012/05/14/social-networks-for-scientists.html

 

Mikä minä missäkin?

Mikä erottaa työminän, ammatillisen minän ja yksityisen minän verkossa? Tähän asti olen karkeasti ajatellut niin, että facebookissa olen yksityisenä minänä ja linkedinissä ja twitterissä ammatillisena minänä. Työminä on kuitenkin jo nyt rantautunut kaikkiin näihin edellä mainittuihin sosiaalisiin medioihin. Miten siis erotan minäni verkossa?

Tohtoriopintojen myötä olen alkanut pohtimaan oman ammatillisen minäni julkista rakentamista verkkoon. Tulevaisuudessani häämöttää ehkä viestinnän asiantuntijapalveluita tarjoava työminä, jota varten tarvitsen ammatillista julkista minää, joka tukisi tulevaa työminää. Olen jo niin pitkällä, että olen ajatellut tulevan yritykseni nimeä - mutta en niin pitkällä, että olisin jo aktiivisesti alkanut rakentamaan ammatillista minää verkkoon. Nyt on siis aika suunnitella oman ammatillisen identiteetin vahvistamista julkisesti somessa. Käytössäni on kymmeniä ellei jopa satoja mahdollisuuksia identiteetin rakentamiseen. Nyt siis vain tartun toimeen. Helpommin sanottu kuin tehty.

Mistä tiedän, teenkö tai valitsenko oikeita asioita verkossa. Seuraanko ja tägäänkö minun ammatilliseen identiteettiin sopivia blogeja, osaanko kirjoittaa omaa blogiani kiinnostavasti ja onko minulla rohkeutta kommentoida muiden aikaansaannoksia verkossa? Mitä jos yksi metsään mennyt kommenttini pilaa koko ammatillisen minäni?! Arveluttavia asioita on paljon, mutta somessa esiintymisen positiiviset puolet peittoavat negatiiviset kuitenkin mennen tullen. Jos nimittäin haluat tänä päivänä tuoda esille ammatillista minääsi julkisesti, sinun on oltava verkossa, verkottuneena ja aktiivisena verkottumaan yhä uudelleen ja uusiin verkostoihin. Jos oma tutkimuksesi ei löydy verkosta, onko se olemassakaan?

Miten siis lähden rakentamaan itselleni ammatillista julkista identiteettiä? Ensinnäkin minun on päivitettävä oma cv:ni linkedinissä; sinne on listattava kaikki osaamisalueeni ja pyydettävä entisten ja nykyisten kollegojen suosituksia näihin osaamisalueisiin. Sitten on osallistuttava oman ammatillisen minäni identiteettiä vahvistaviin keskustelufoorumeihin ja oltava niissä myös aktiivinen! Voihan sitä liittyä moneenkin ryhmään - niin kuin olen tehnyt nyt - ja ainut aktiivinen toimenpide on vain kommenttien poistaminen sähköpostista, jonne niitä tippuu kiitettävästi.. Twiitit ovat minulle vielä hieman hakusessa, ja niiden käyttöä onkin vielä suunniteltava. Twiitata kannattaa, kun on jossain kongressissa, esiintymässä, alan tapahtumassa tai lukee jonkin ajankohtaisen artikkelin, johon haluaa nopeasti ja lyhyesti kommentoida. Bloggausta ja blogikommentoiteja kannattaa tehdä ajatuksen ja ajan kanssa ollen ajan hermoilla. Kirjoittaessa on aina mietittävä, mikä on minun ammatillisen minäni tuoma lisäarvo!

Siis ei muuta ku mars matkaan ja verkkoon. Ammatillinen minäni on kohta julkista kamaa!

Millainen olen viestijänä?

Väritämmekö viestimme upeaksi maisemaksi
vuorovaikutuksen harmonian ylläpitämiseksi?

Olen viestijänä kuunteleva, aktiivinen ja harkitseva.

Mielestäni hyviä vuorovaikutustaitoja pitää opetella. Omina kehittämiskohteinani ovat oman viestin selkiyttäminen, erimielisyyksien sietäminen ja erimielisyyksien käsitteleminen.

Omat vahvuuteni näkyvät somen vuorovaikutuksessa edukseni siinä, että osaan "lukea" toisten viestejä hyvin, koska osaan kuunnella. Aktiivisuuteni puolestaan näkyy siinä, että vastaan viesteihin ja haluan tuoda oman näkemykseni esille. Harkitsevuus on ehdoton vahvuus myös someviestinnässä, sillä vuorovaikutus somessa vaatii harkintaa.

Omat kehittämiskohteeni vuorovaikutusosaamisessa voivat puolestaan haitata käyttäytymistäni sosiaalisessa mediassa siten, että en välttämättä kerro suoraan omia mielipiteitäni. Harkitsen liikaa, mitä kirjoitan, jolloin ehkä oma viestini ei selkeästi tule esille.

“Suomalainen ei puhu eikä pussaa” – mutta miten verkossa?

Suomalainen viestintäkulttuurin piirteet elävät vahvasti omassa kommunikoinnissani. Odotan viestinnältä rehellisyyttä, arvostan puheen laatua, vältän erimielisyyksien syntymistä ja ennen kaikkea tähtään harmonian säilymiseen ryhmässä.

Mutta entäpä viestintä somessa?

Olen huomannut esimerkiksi facessa, että siellä suomalaisen viestintäkulttuurin piirteet ovat katoamassa. Statuspäivitysten ruusuiset kuvat omasta arkipäivästä ehkä tuovat viestintäkulttuuriin hieman amerikkalaisia piirteitä... "On hyvä päivä, hyvin menee"! Facessa myös käydään kiivaitakin keskusteluja monien huutomerkkien kera niin pienistä arkipäivän asioista kuin isoista maailmanlaajuisistakin ongelmista. Globaalius näkyy myös suomalaisessa someviestinnässä.

 

 

Kohti tohtoroitumista

Valmistuin filosofian maisteriksi 1999, jonka jälkeen olen työskennellyt viestinnän suunnittelijana, tiedottajana, projektipäällikkönä ja -johtajana viestintätoimistossa, markkinoinnin ja asiakkuudenhallinnan koulutuspäällikkönä ja nykyisin olen markkinointi- ja viestintäjohtaja koulutusorganisaatiossa. Tulevaisuuden tavoitteeni on tohtorin tutkinnon suorittaminen 2014 vuoden aikana.

Minut valittiin yhteisöviestinnän jatko-opiskelijaksi syksyllä 2009. Teen opintoja oman työni ohella. Väitöstyöni aihe on: viestinnän esteet ja edistäjät julkisorganisaatioiden verkostoitumisessa. Tällä hetkellä olen viiden kuukauden opintovapaalla ja kerään empiiristä aineistoa tutkimukseeni.